28.5.2022
Avainsanat: Englanti
Yorkshire – Sheila ja John
Palava halu löytää autenttinen Englanti johdatti matkaajan Yorkshireen, tarkemmin sanottuna Yorkshire Dales kansallispuistoon. Intuitiivinen valinta johti oikeaan osumaan ja löysin etsimäni idyllisen Englannin. Ensimmäisestä matkasta tuli ikimuistoinen kokemus.
Aikoinaan matkailijan alkutaipaleella suuntasin matkani aina Englantiin. Kohteena tuolloin oli maan pääkaupunki Lontoo. Vietin useamman lomani kaupungissa mutta pian aloin kaivata jotain alkuperäistä, sitä oikeaa Englantia. Lontoo, kuten tiedämme, on kansallisuuksien sulatusuuni. Aitoa Englantilaista elämää on suurkaupungista turha etsiä. Päätin suunnata matkani Yorkshireen pohjoisessa. Matka taittui ensin junalla Darlingtoniin, sitten bussilla Richmondiin. Suunnitellessani matkaa en osannut edes uneksia mitä tulisin löytämään ja millaisiin seikkailuihin tulisin matkoillani päätymään.
Vuonna 1995 liikenneyhtiönä toimi United ja sen punaiset bussit huristelivat maaseudun teitä sulavasti myötäillen mutkaisia teitä. Yorkshire Dales kansallispuisto tarjosi todellisen idyllisen Englannin maaseudun. Yorkshiren laaksot hurmaavat kuvankauniilla, maalauksellisilla maisemilla. Syvän vihreitä nurminiittyjä, jotka on reunustettu harmailla luonnonkivistä kasatuilla aidoilla. Jo ensimmäinen matka Yorkshire Dales kansallispuistoon teki suuren vaikutuksen ja oli selvää, että tulen matkustamaan alueelle edelleen seuraavana kesänä.
Ensimmäinen päivä Yorkshiressa
Saavuttuani Richmondiin ensimmäinen tehtävä oli varmistaa majapaikka. Valitsin Richmondin B&B paikoista yhden ja varasin huoneen. Kotiuduttuani uuteen, väliaikaiseen kotiini, lähdin tutustumaan alueeseen ja Richmondin kaupunkiin. Kaupungin keskellä on kirkko jonka vieressä keskustori, joka laskee jyrkähköön rinteessä.
Toria alas kulkiessa päädytään Swale-joen rantaan, jonne kuljeskellessani ajauduin. Kun ensikerran saavuin Richmondiin enkä tiennyt Yorkshirestä juuri mitään, ihastelin suuresti maisemien idyllisyyttä. On kuin olisi astunut keskelle vanhaa aikaa. Luonnollisen kaunis arkitehtuuri ympäröi joka paikassa. Ricmondissa on myös komea linna, johon piti luonnollisesti myös tutustua.
Joen kallioista uomaa virtasi vain vähän vettä sillä oli keskikesä. Iltaisen kävelyretkeni aikana tutustuin vanhaan pariskuntaan. He esittelivät itsensä, “My name is Sheila and my husband John”. Teimme sinunkaupat ja kerroin heille mistä olen kotoisin. He olivat kovin vaikuttuneita, että olin saapunut Englantiin asti ja Yorkshireen tutustumaan paikalliseen kulttuuriin. Mukavan jutustelumme päätteeksi he ilmaisivat halunsa näyttää Yorkshire Dales kansallispuiston maisemia minulle. Olin enemmän kuin otettu mukavasta tarjouksesta ja sovimme, että tapaamme seuraavana aamuna ja lähdemme matkaan. Katsellaan kansallispuiston maisemia yhdessä, minä, Sheila ja John sekä heidän koiransa.
Olin matkustanut linja-autoilla Lontoosta koko päivän, joten ajatus kuulosti todella upealta ja olin erittäin otettu sekä kiitollinen avuliaisuudesta heidän taholtaan. Seuraavana päivänä olisi siis tarjolla mielenkiintoisia seikkailuja. Tutustuminen Yorkshiren kreivikuntaan ja kansallispuistoon aitojen englantilaisten kanssa.
Maisemat Yorkshiressa muodostavat tumman vihreä kasvillisuus ja ruohikkolaitumet sekä kiven harmaat kiviaidat sekä luonnonkivestä rakennetut talot. Värien harmonia tekee vaikutuksen jokaiseen rauhallista maalaisidylliä arvostavaan matkailijaan. Yorkshire Dales kansallispuistossa talot on rakennettava luonnonkivestä. Määräykset ovat tiukat rakentamisessa, jotta maiseman tasapainoisuus säilyy. Olen kuullut tämän paikallisilta asukkailta.
Richmondista Wenslaydalen laaksoon
Lähdin kävelemään aamusella B&B majoituksesta tukevan englantilaisen aamiaisen jälkeen Sheilan ja Johnin yöpaikkaa kohti. Saavuttuani paikalle John tervehti minua iloisesti. Lähdimme matkaan huristelleen heidän autollaan Richmondista syvemmälle kansallispuiston kapeita, kiviaitojen reunustamia teitä.
Tiet olivat todella hyvässä kunnossa Yorkshiressa ja ainut joka omalta kohdaltani herätti erikoisia tunteita oli, että kuskin paikka oli oikealla puolella. Tuntui ehkä hieman oudolta istua kyydissä vasemmalla puolella autoa. Toisaalta, kun ajetaan tien vasemmalla puolella, se normalisoi hieman erikoista tunnetta. En sen suuremmin asiaan kiinnittänyt huomioa enkä sorru perinteiseen väittelyyn kummanpuoleinen liikenne on oikea. Olemme nyt Englannissa ja täällä pelataan Englannin säännöin ja se kuulostaa oikealta. Näin kuuluu olla.
Matka Sheilan ja Johnin kanssa oli todella upea kokemus ja painui mieleeni lähtemättömästi. Kirjoitan tätä tekstiä 27 vuotta tapahtumien jälkeen ja muistan edelleen tutustumisen Sheilaan ja Johniin. Suuret kokemukset synnyttävät suuria muistoja, jotka painuvat mieleen. Vaihdoimme myös osoitteet ja kirjoitimme muutaman kirjeen, kunnes elämä vei mennessään ja kirjeenvaihto loppui.
Kauniit muistot pysyvät ja elävä mielessä. Liittyvät muistojen kullanhohtoiseen virtaan, josta ne voi poimia myöhemmin. Joskus niihin palaaminen herättää jopa haikeutta mutta positiivisessa mielessä. Ensimmäinen kosketus aitoihin englantilaisiin teki suuren vaikutuksen. En kuitenkaan osannut tuolloin ajatella mitä oli vielä tulossa matkoillani Englannissa. Tulin tapaamaan lisää hienoja ihmisiä ja loppujen lopuksi patikoimaan Pohjois-Englannin idästä länteen.
